18. maaliskuuta 2018

Elokuvia aloittelevan feministin silmin: Tuhkimo (1950)


Minä en ole koskaan ollut "mekkoprinsessa"-fani
Olen tottakai nähnyt Tuhkimon useammankin kerran. Kuitenkaan "mekkoprinsessakaarti" eli Tuhkimo, Lumikki, Prinsessa Ruusunen ja Kaunotar eivät koskaan olleet minulle niitä tärkeitä prinsessoja. Muuntyyppiset hahmot vetosivat enemmän tai sitten vain vanhempani altistivat minut niille. Tarina on tuttu, mutta en ole muutamaan vuoteen nähnyt Tuhkimoa. Jotenkin Tuhkimo on prinsessajanallani tipahtanut siihen hajuttomaan, värittömään neutraaliin, joka ei koskaan ole herättänyt kummemmin tunteita suuntaan tai toiseen. 

Katse lasikenkään
Tuhkimo kertoo Tuhkimo-tytöstä, jonka äidin kuoltua isä menee uusiin naimisiin. Pian isäkin kuolee ja Tuhkimo jää asumaan isänsä kartanoon äitipuolensa ja kahden sisarpuolensa kanssa. Äitipuoli tekee Tuhkimosta perheen piian, joka palvelee ja juoksee muiden oikkujen mukaan. Tuhkimosta tulee hiljainen, alistuva tyttö, joka ei kuitenkaan lakkaa haaveksimasta paremmasta. Kun taloon tulee kiireellinen kutsu kuninkaan linnan tanssiaisiin, alkaa Tuhkimon haaveet muuttua mutkien kautta todeksi. Mukana on värikäs joukko eläinystäviä, hyvä haltijakummi sekä nimetön ja tuskastuttavan tylsä prinssi. Elokuva on perinteinen rääsyistä rikkaisiin naimisiin -prinsessaelokuva, joka ei juuri  jätä tilaa muulle kuin avioliitolle. 

#Vaimomatskuu ja rumia sisarpuolia
Ulkonäkö- ja muottiin sopimisen paineita tämä elokuva ei ainakaan hälvennä. Tuhkimo edustaa  klassisista prinsessoista kaikkein eniten pohjoismaista elovenaa vaaleine hiuksineen ja sinisine silmineen. Makuuhuoneen mallinukke, jonka ylle hiiret ompelevat Tuhkimon tanssiaismekon, on vyötäröstään niin kapea, että Barbiekin jää vähän kadehtien katsomaan. Pienestä koostaan huolimatta Tuhkimo kantaa kolmea aamiaistarjotinta täynnä puuroa ja kiehuvia vesipannuja ihan suvereenisti molemmilla käsillään ja päänsä päällä. 

Sisarpuolet ovat ilkeitä ja vastenmielisiä ja tätä korostetaan heidän rumuudellaan verrattuna Tuhkimoon. Isot jalatkin ovat sisaret menneet kasvattamaan ja epävireinen laulu on niin kamalaa, että kissakin paiskoo ovia. Tuhkimon ihana lauluääni taas kaikuu pitkin taloa ja surullisenkuuluisa lasikenkähän on suunnilleen Hulihuli-hiiren kokoinen. Näitä faktoja kun joutuu katsomaan päivästä toiseen, niin kyllä  minuakin alkaisi vituttaa. Äitipuolen vihreät silmät taas suorastaan hehkuvat kateudesta ja violetti on äitipuolen tummanpuhuvan makuuhuoneen hallitseva väri ja näin on taas feminiininen väri demonisoitu. Ainut toinen hyvä naishahmo elokuvassa Tuhkimon lisäksi on hyvä haltijakummi, joka on hupsu, pullea nainen, joka kadottaa taikasauvansakin. Monipuolisia roolimalleja ei jää kovin paljon pienelle tai isommalle prinsessakatsojalle. 

Pussy squad vauhdissa
Jälleen elokuva, jossa prinssin vanhemmat/huoltajat painostavat avioliittoon (kts. Pieni Merenneito). Kun kuningas väkisin järjestää tanssiaiset, jotta valtakunnan kaikki naimaikäiset tytöt saadaan esille prinssin henkilökohtaiselle lihatiskille, saa Tuhkimo mahdollisuuden tavoitella unelmiaan. Kuningas tahtoo kovasti lapsenlapsia ja haluaa nähdä vielä "pienten jalkojen temmellyksen", mutta muuten vaikuttaa epätasapainoiselta höppänältä. Elokuva menee yllättävän metaksi, kun suurherttua selostaa kuninkaalle, kuinka prinssi nostaa katseensa ja näkee kauniin tytön eikä enää mitään muuta ja naurahtaa, että sehän olisi ihan satua! Ja näinhän tapahtuu samaan aikaan ruudulla. Häivyttyään tämän tuntemattoman tytön kanssa omista bileistään kiertämään takapihaa, prinssi kaikista aiemmista vastusteluista huolimatta rakastuu ja tahtoo naimisiin. Koska kyllä se oikea nainen ja rakkaus miehen pään kääntää, uskokaa vaan tytöt! 

Kun kello lyö kaksitoista ja Tuhkimo lähtee lätkimään, prinssi pyytää Tuhkimoa jäämään. Suurherttua on kuitenkin suorasukaisempi saatuaan kuninkaalta tappouhkauksen, mikäli prinssi ei löydä morsianta. Suurherttua määrää lukitsemaan kaikki uloskäynnit ja lähettää armeijallisen mustia ratsastajia punasilmäisillä hevosilla Tuhkimon perään. Tässä ei paljon jätetä naisen sanalle tai mielipiteelle painoarvoa, onhan suurherttuan eli ylempiarvoisen miehen kunnia kyseessä. 

Nainen on naiselle susi
Heti elokuvan alussa kerrotaan, että Tuhkimon isän kuoltua Tuhkimon äitipuoli näyttää todelliset karvansa ollessaan kateellinen Tuhkimon kauneudesta ja viattomuudesta. Sen sijaan, että tämä nainen keskittyisi kahteen omaan tyttäreensä tai juuri kuolleen miehensä orvoksi jääneeseen tyttäreen, tämä keskittyy kadehtimaan. Niinhän naiset tekevät. 

Äitipuolen antaessa Tuhkimolle luvan lähteä tanssiaisiin (mikäli kotityöt olisi tehty) alkavat sisarpuolet vinkua, että se on epäreilua. Toisen naisen etu on toiselta pois? Kun Tuhkimo sitten ryntää eteiseen viime hetkellä, manipuloi äitipuoli sisarpuolet huomaamaan, että Tuhkimon mekossa on käytetty heidän poisheittämiään "rääsyjä". Alkaa väkivaltainen kankaan raastaminen Tuhkimon päältä, kun siskot pääsevät raivon valtaan ja Tuhkimon iholle "kunnon" syystä. Raivokkaan sisarpuolihurrikaanin jälkeen äitipuoli tokaisee "tytöt, muistakaa itsehillintä!", kun Tuhkimo on purskahtamassa kyyneliin. 

Elokuvan käänteentekevin kohtaus eli lasikengän sovitus alleviivaa sen, kuinka tässä elokuvassa naiset eivät ole toistensa puolella. Sisarpuolet tönivät toisiaan yrittäessään tunkea pikkiriikkistä lasikenkää (patriarkaatti oli varmaan tässäkin takana) jalkaansa. Kun Tuhkimo pyytää saada sovittaa kenkää, alkavat sisaret ja äitipuoli kertoa, kuinka hullu ja omissa maailmoissaan Tuhkimo on. Naiset siis hiljentävät toisensa, mikäli miehet eivät sitä tee, ja mikä sen tehokkaampaa kuin toisen järjen ja mielentilan kyseenalaistaminen. 

Luokkayhteiskunnan kritiikki koiran hahmossa?
Mielenkiintoinen sivujuoni on elokuvan eläinhahmojen tarina ja suhteet toisiinsa. Ylimystöä edustaa ilkeä Lucifer-kissa (naisiahan sanotaan kissoiksi?), talonpoikia taas hiiret, linnut ja Bruno-koira. Bruno haluaisi jahdata Luciferia, sillä kissa saa tehdä mitä tahtoo ja sen tekemät ilkeydet laitetaan Brunon syyksi. Tuhkimo kuitenkin tokaisee Brunolle, että "jos et halua menettää kattoa pääsi päällä, sinun on luovuttava unelmista". Ylimystön ehdoilla siis mennään ja talonpojat saavat niellä paskansa hiljaa. Äitipuolen lukittua Tuhkimon tornihuoneeseensa, varastavat hiiret avaimen ja vievät sen Tuhkimolle. Lucifer pysäyttää heidät juuri oven edessä ja toivo alkaa olla mennyttä. Linnut tajuavat kuitenkin hakea Brunon ja täyttäessään unelmansa Luciferin jahtaamisesta, Bruno mahdollistaa Tuhkimon paon huoneestaan ja näin pääsyn naimisiin prinssin kanssa. Huonommassa asemassa olevien kannattaa siis avata suunsa ja uskoa unelmiinsa ja välillä vähän hyppiä "ylempiarvoisten" nenille. 

Lopullinen tuomio
Tämä ei ollut ihan niin paha kuin ennakkoon ajattelin. Ei se toki hyväkään esimerkki naisen asemasta ja roolista ole, mutta ihan superräikeää tai odottamatonta meno ei ollut. Ulkonäköodotukset ovat järjettömän korkealla ja niitä korostetaan vielä sisarpuolten "väärillä" ominaisuuksilla. Ainut elokuvan hyvistä visuaalisuuteen ja naiskuvaan liittyvistä asioista on Tuhkimon tanssiais- ja hääpuku. Glittermekko ja salonkikelpoinen choker vetoavat tähän ysärin lapseen, tuolla tavalla minäkin pukeutuisin linnan juhliin. Mutta kyllähän tämä aikamoinen patriarkaatin ja avioliiton ilosanoma on, naisen paikka on keittiössä tai miehen sängyssä, vai miten se meni?

8 kommenttia:

  1. Haha, nää sun leffapostaukset on kyllä mahtavia!

    Tavallaan hassu huomata, että Pieni merenneito on tietyllä tapaa ehkä jopa feministisesti ongelmallisempi kuin tämä, mutta toisaalta tässä on niin iänikuinen prinssi-prinsessa-kuvio ja heteronormatiivisen parisuhteen paine, että sitä ei ole osannut niin kriittisesti ehkä itse katsoakaan. Mutta onhan se nyt huvittavaa, että mieheksi riittää ihan vain prinssi, joka pelastaa pahoilta sisar- ja äitipuolilta, mitä sitä nyt niin hirveästi miehen luonnetta tarvitsisi kuvata, mahtavahan sen on oltava kun on kerran MIES. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä!! Ei tarvita nimeä tai luonnetta, kunhan on MIES! Nää on kyllä mun lempipostauksia tehdä :D

      Poista
  2. Tätä nainen on naiselle susi hommaa voi myös katsoa sitä kautta, että mistä se naisten huomio halutaan pois,kun yllytetään käyttämään aika ja energia kanssasisaren kanssa tappeluun ja kilpailuun siitä, kenen jalka mahtuu 38- piikkikorkkariin ja perse 34-sen housuihin. Roosa Meriläsitä lainaten "Naiset olisivat iloisempia, jos he muokkaisivat yhteiskuntaa eivätkä omaa persettään"

    VastaaPoista
  3. Tietysti kirjat, tarinat ja muut ovat aikakautensa tuotteita, mutta Grimmin versio menee niin, että Tuhkimo oma isä on uuden vaimonsa tossun alla, ja riivinrauta suosii omia tyttäriään. Nämä on miesten kirjoittamia, mutta Grimmin sadussa Tuhkimon isä on minusta syyllinen Tuhkimon sortamiseen.
    Hyvä arvio, ja mukavia värihavaintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi lukeakin se Grimmin versio ja tehdä vertailua :D kiitos paljon, näitä on kiva tehdä!

      Poista
  4. Nää on vaan niin parhaita! Hyvää analyysii, ihanaa kun jaksat tehdä näitä.♥

    VastaaPoista

Mikä kiinnosti, mitä ajatuksia heräsi, mitä ajatuksia haluat herättää? Kiitos paljon kommentistasi♥