4. helmikuuta 2018

Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit

Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit
Kustantanut: Like (2010)
Sivuja: 95

"Olen aina ollut kova kuntoilemaan, koska olen halunnut täydellisen vartalon. Päivääkään ei ole mennyt, ettenkö olisi ajatellut vartaloni muokkaamista."

Hanna Haurun novellikokoelma Liian pienet sandaalit esittelee kavalkadin naisia: karvaisia ja karvattomia, rinnattomia ja runsasmuotoisia, kaiken näyttäviä ja kaiken peittäviä. 17 novelliin mahtuu naisia ja tyttöjä lapsuudesta vanhuuteen ja jokaisen elämää leimaa muotteihin sopimattomuus, joko omiin tai muiden. Naiset kokevat haukkumista, virnuilua, seksuaalista ahdistelua, hylkäämistä, ulossulkemista, vallankäyttöä. Lohduton kirja ei kuitenkaan ole, vaan naisetkin saavat kokea vallan ja vapauden. 

Haurun kirjoitustyyli on toteavaa, kaunistelematonta ja vähäeleistä. Mitään ei silti jää sanomatta, vaan lyhyinkin novelli paljastaa jotain kieroa siitä, millaisia käsityksiä naisilla ja ihmisillä ylipäätään on kauneudesta ja naiseudesta. Kirja herättää ajattelemaan, mitä on naiseus, mikä sen määrittää? Sopiva määrä karvoitusta sopivissa kohdissa, sopiva määrä muotoja niissä kohdissa, jotka yhteiskunta hyväksyy? Tiettyjä standardeja vastaan taisteleminen tai niiden sisäistäminen omiksi ovat jokaisen novellin naisten elämässä. Miesten lisäksi omaan naiskuvaan vaikuttaa paljon oma äiti, äidiksi tuleminen ja äitinä oleminen. Kirjassa ei ole pyhiä madonnia, vaan äitiys kuvataan rehellisesti, täynnä ongelmia kun äideillä on omat taistelunsa - miten sitä pystyisi nuoremmille sukupolville viisautta jakamaan, kun omakin naiseus on ihan solmussa?

Liian pienet sandaalit on pienestä sivumäärästään huolimatta suuri paketti, täynnä ruumillisuutta ja aisteja. Hajuja, visualisointia, kosketuksia. Naiseutta käsitellään monelta kantilta, jokainen novelli on tarpeellinen ja toisiaan täydentävä. Ne ovat ajatuksia herättäviä ja asenteita ravistelevia olematta skandaalinhakuisia tai päin naamaa huutavia. Kirjaa voisi varmasti analysoida loputtomiin, mutta sen voi myös vain lukea ohimennen, ottaa sen mikä itsestä tuntuu hyvältä. Mitä sitä laittamaan lukemisellekaan tiukkoja standardeja. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mikä kiinnosti, mitä ajatuksia heräsi, mitä ajatuksia haluat herättää? Kiitos paljon kommentistasi♥